Eilinen oli merkillinen, täynnä outouden tunteita.

Heräsin kahden tunnin yöunien jälkeen Jussin makuupussista (ihan kuin tuossa lauseessa olisi jokin vika, pitäisikö sanoa ensin makuupussi ja sitten kaksi tuntia? kieli on kadonnut minusta). Leiri-isäntä heitti meidät Haapajärvelle ja sieltä juna (klo 06.55) vei meidät Ylivieskaan. Olin väsynyt, ostin junalipun konnarilta, joka yritti olla hauska ja yritin nukkua Jussia vasten.

Jussille tuli juna pian. Hän sanoi jotain kaunista, söpöä, liikuttavaa (voi hitto, en osaa enää adjektiiveja, joten antaa olla) ja lähti.

Odotimme Virginien kanssa junaamme tunnin. Oli liian kuuma. Virginie piti minulle seuraa Kokkolaan asti. Sen jälkeen nukuin katkonaisesti melkein Hämeenlinnaan asti. Vieressäni istuvat ihmiset vaihtuivat koko ajan.

Vaihdoin junaa Tiksissä ja lähijunan ihmiset näyttivät ihanilta. Miten ihanaa voikaan olla se, että kaikki ovat eri näköisiä! Irma oli minua vastassa Puksussa. Hän oli kaunis ja suuteli hennosti. Yhtäkkiä minulla oli taas tyttöystävä.

Koti tuntui kummalliselta niin kuin aina matkalta palatessa. Söin ja luin Hesarin. Espresso oli parempaa kuin aikoihin. (tuo kuulostaa siltä, että olisin syönyt espresson)

Menin Lucieta vastaan bussille ja tulimme meille. Kaisakin tuli samaan aikaan. Kävin suihkussa ja lähdimme Lucien kanssa keskustaan. L osti hauskoja tuliaisia (Sielun veljien kokoelma, juustohöylä...) ja ihastelimme merta. L näki elämänsä suurimman lokin. Prahassa ei nähdä suuria lokkeja.

Tulimme meille takaisin, Irma teki ruokaa ja Lauri tuli viimein tuomaan mm. meidän patjan. Nordine soitti, että hänen suunnitelmansa ovat muuttunuut ja kysyi, sopiiko edelleen, että hän majoittuu meille. Toki.

Haimme hänet Lucien kanssa bussipysäkiltä ja meillä oli yhtäkkiä tosi monta ihmistä. Olen tottunut olemaan täällä yksin. Lauri puhui Nordinen kanssa ranskaa, mutta Irma ei uskaltanut.

Mutta ehkä siinä oli eilinen, sillä tämä on pitkästä aikaa julkinen entry. Yritän oppia kirjoittamaan niitä enemmän, sillä haluan kirjoittaa Intiasta jotain matkapäiväkirjaa tänne. Eri asia on sitten, kirjoitanko.

Tänään en ole tehnyt vielä mitään.